09.10.1939

Suomi tiedustelee Saksan asennetta Neuvostoliiton aluevaatimuksiin

"Venäjä on tapahtumien seurauksena tunkeutunut niin kauas Itämerelle, että sen seurauksena tasapainotila on päässyt heilahtelemaan ja yliote siirtyy Venäjän suuntaan. Saksan kiinnostuksen puute on pantu Suomessa merkille, koska siellä on syytä otaksua, että Venäjällä on tarkoitus esittää Suomelle samankaltaisia vaatimuksia kuin Baltiassa.

Suomen hallitus on pyytänyt Wuorimaata ottamaan selville, onko Venäjän eteneminen tässä suunnassa Saksalle yhdentekevää ja jos näin ei ole, minkä asenteen Saksa sitten aikoo ottaa.

Lähettiläs lisäsi siihen vielä, että Suomi puolestaan on viimeisten viikkojen aikana pyrkinyt tekemään parhaansa sopiakseen kauppasuhteista Saksan kanssa, pitääkseen ne yllä normaaleina ja noudattaakseen puolueettomuuspolitiikkaa, mitä myös Saksa on halunnut.

Suomen hallitus kokee Venäjän vaatimukset varsin levottomuutta herättäviksi eikä tule suostumaan alistettavaksi sillä tavalla kuin Viro tai Latvia."

Saksan ulkoministeriön valtiosihteeri (Weizsäcker) Saksan Suomen lähettiläälle (Blücherille)

"Suhteemme kolmeen Baltian maahan nojaavat tunnettuihin hyökkäämättömyyssopimuksiin, kuten suhteemme Tanskaankin. Norja ja Ruotsi ovat torjuneet hyökkäämättömyyssopimuksen kanssamme, koska ne eivät tunne olevansa uhattuja meidän taholtamme ja koska ne eivät tähän asti ole tehneet minkäänlaisia hyökkäämättömyyssopimuksia. Vaikka Suomella tosin on sellainen sopimus Venäjän kanssa, se on torjunut meidän tarjouksemme siitä. Valitamme tätä seikkaa mutta olimme ja olemme sitä mieltä, että perinteisesti hyvät ja ystävälliset suhteemme Suomeen eivät puoleltamme kaipaa erityistä poliittista sopimusta.

Kun Suomen ja Saksan suhteissa ei ole ongelmia, on aivan ymmärrettävää, ettei Führer maininnut lainkaan Suomea niinkuin ei muuten useaa muutakaan suurta tai pientä maata — pääosin naapureitamme koskevassa — selonteossaan 6.10. Tästä käy vain ilmi, että meidän välillämme ei näin ole vastakohtaisuuksia.

Moskovassa, missä herra Valtakunnanulkoministerin neuvotteluissa saksalais-venäläisistä suhteista keskusteltiin laajassa poliittisessa yhteydessä ja missä ystävyyssopimus saatiin aikaan, kiinnitettiin myös tunnettu ehdoton demarkaatiolinja. Tästä linjasta länteen sijaitsevat Saksan intressit, siitä itään emme ole tuoneet ilmi mitään intressejä. Meille ei siksi ole kerrottu, minkälaisia vaatimuksia Venäjä aikoo Suomelle esittää. Otaksumme kuitenkin, että nämä vaatimukset eivät ole liian syvälle käyviä. Jo tällä perusteella Saksan kannanotto niihin olisi liiallista. Edellä kuvattujen tapahtumien jälkeen tuskin olisimme tilanteessa sekaantumaan venäläis-suomalaisiin keskusteluihin."

Saksan vastaus Ruotsille pyynnöstä tukea Suomea

"Ruotsin lähettiläs pyysi päästä tänään luokseni kertoakseen, että Itämeren alueella syntyisi vakava tilanne, jos Venäjä vaatii Suomelta sellaista, joka uhkaa Suomen riippumattomuutta ja itsenäisyyttä. Viitaten Ruotsin läheiseen suhteeseen Suomen kanssa lähettiläs pyysi minua välittämään seuraavaa. Ei pidä unohtaa, että toisin kuin Virossa ja Latviassa, Suomessa vaikuttavat vahvat ja miesvoimaiset voimat, jotka eivät taivu Venäjän sorron edessä.

Vastasin lähettiläälle, että Venäjän otaksuttavat Suomea koskevat vaatimukset eivät ole minulle tuttuja. Tietääkseni herra valtakunnan ulkoministerin Moskovan vierailun aikana sanaa 'Suomi' ei mainittu. Asia on niin, että tunnetun linjan itäpuolelta koskien emme ole ilmoittaneet mistään intresseistämme. Otaksuisin kuitenkin, että Venäjä ei tule esittämään mitään liian syvällekäyviä vaatimuksia Suomelle ja että siitä syystä rauhanomainen ratkaisu on löydettävissä."