"Neuvostoliiton joukot ovat ylittäneet tänään kello 7.00 valtakunnan rajan. Omat etuvartiot ovat vetäytyneet asemistaan. Suojajoukkomme ovat parhaillaan ankarissa taisteluissa vihollista vastaan. Taistelut jatkuvat".
Suomi herää sotaan.
Talvisodan ensimmäinen päivä.
Pääministeri Chamberlainin ilmoitus alahuoneelle.
HS: 30.11.1939
Uusi Suomi 30.11.1939 torstai
Neuvostoliitto katkaisee diplomaattisuhteet Suomeen.
Molotovin radiopuhe hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuolisesta irtisanomisesta (Propagandist RKKA)
Lopullinen operatiivinen hyökkäyskäsky Suomen miehittämiseksi tehtiin ja sen allekirjoittivat Leningradin sotilaspiirin sotaneuvoston komentaja, kenraali K. Meretskov ja Leningradin puoluejohtaja A.A. Zdanov.
"Leningradin sotilaspiirin päällystöä hiostettiin aidolla stalinistisella hengellä, kun käskynä oli Viipurin valtaaminen neljässä päivässä ja Helsinkiin oli edettävä kahdessa viikossa.”
Uusi Suomi 29.11.1939 keskiviikko
Neuvostoliitto sanoo yksipuolisesti hyökkäämättömyyssopimuksen irti Suomen kanssa.
Neuvostosotilaat kaappaavat kolme suomalaista rajavartijaa Pummangin läheltä ns. ”Kalastajasaarennon rajaloukkauksessa”. Veikko Salkio joutuu kahden muun rajavartijan kanssa neuvostosotilaiden kaappaamaksi Suomen puolelta rajaa.
Nootti Molotovilta Yrjö-Koskiselle.
Palattuani tänään Karjalan kannakselta, jossa ylimmän päällystön kanssa tarkastin joukkojen majoitusta ja tutustuin sanitäärisiin oloihin, olen sanomalehdistä saanut tiedon, että tykistömme olisi ampunut muutamia laukauksia, jatko Mainilan kylän tienoilla Neuvosto-Venäjän alueella muka ovat vahingoittaneet useampia Neuvosto-Venäjän sotilaita. Tämän väitteen täytyy kuitenkin perustua väärinkäsitykseen, sillä meidän etumaisimmat patterimme, nimittäin kevyt kenttäpatteri - raskas tykistö on vähintään 50 km rajalta - oli 20 kmn etäisyydellä Neuvosto-Venäjän rajalta, puhumatta siitä, että joukot eilen, sunnuntaina iltapäivällä, olivat kenttäjumalanpalveluksessa taivasalla.
Uusi Suomi 28.11.1939 tiistai
Suomen vastanootti Yrjö-Koskiselta Molotoville:
"Mainilan laukauksia ei ole ammuttu Suomen puolelta."
Uusi Suomi 27.11.1939 maanantai
Sanomalehti Pravdassa julkaistu artikkeli "Ilveilijä pääministerin paikalla" vastauksena Cajanderin puheeseen. Pravda hyökkää voimakassanaisesti Suomen hallituksen jäseniä vastaan.
Neuvostoliiton nootti väitetystä suomalaisen tykistön tulituksesta rajan yli Mainilaan ja sitä seurannut diplomaattinen kirjeenvaihto.
Uusi Suomi 26.11.1939 sunnuntai
US: Huijauksesta on jo 70 vuotta
TS: Mainilan laukauksia tarkkaili suomalainen rajakomppania
Mtv3: Mainilan laukauksista 70 vuotta
Yle: Mainilan laukauksista 70 vuotta
Elävä arkisto: Mainilan laukaukset
HS: Mainilan laukauksista 70 vuotta - keskustelu
Neuvostoliiton 9. armeijakunnan komentajan selostus Kemijärvi-Nurmes-Oulu alueelle suunnitellun hyökkäysoperaation etenemistavoitteista ja aikataulusta 25.11.1939.
Puolustusvoimain komentaja C.G. Mannerheim aloittaa tarkastusmatkan Karjalan kannaksella.
Uusi Suomi 25.11.1939 lauantai
Kenraali Erik Heinrichs kertoo pääministeri Cajanderin puheesta viikkoa ennen Talvisodan syttymistä:
"Puhuja korosti kahta seikkaa, joiden pitäisi lieventää tilanteen jännitystä. Hänen mielestään Leningrad, »sikäli kuin Leningrad yleensäkään enää on mikään Neuvostoliitolle elintärkeä paikka», oli täysin turvassa Saksan ja Venäjän tekemän liiton jälkeen. »Olihan se ainoa suurvalta, jonka aikaisemmin mahdollisesti oli voitu katsoa saattavan uhata Leningradia, - - - tehnyt hyökkäämättömyyssopimuksen Neuvostoliiton kanssa.» Puhuja huomautti, että äskeisen kehityksen tuloksena venäläisillä nyt oli hallussaan Baltian alueella, Viron ja Latvian rannikoilla ja saarilla, uusia satamia ja lentotukikohtia. Hän selitti, että meidän hallituksemme halusi vilpittömästi lujittaa suhteita suureen itäiseen naapurimaahan, kunhan se vain saattoi tapahtua Suomen omia elinetuja vaarantamatta."
Neuvostoliiton 9.armeijakunnan komentaja M.P.Duhanov antoi 24.11.1939 päiväkäskyn no.3 hyökkäystoimien valmistamisesta ja suorittamisesta.
Uusi Suomi 24.11.1939 perjantai
Pääministeri A. K. Cajanderin puhe Helsingin Messuhallissa 23.11.1939 järjestetyssä yksityisyrittäjäin maanpuolustusjuhlassa
"Suomen kansa on joutunut odottamattoman tilanteen eteen. Tapahtumat seurasivat nopeasti toisiaan, ja koko tapahtumain sarja on suurimmalle osalle Suomen kansaa tuIlut yllätyksenä."
"Neuvostoliiton taholta on kuitenkin esitetty myös sellaisia pitkälle meneviä ehdotuksia, joiden toteuttamisen ei voida katsoa kuuluvan Leningradin turvallisuuden edellytyksiin. Ne ovat samalla sellaisia, että niihin suostuminen merkitsisi Suomen puolueettomuuden loukkaamista ja sen puolustusmahdollisuuksien vahingoittamista, se kun tietäisi Suomen eteläisen puolustuslinjan kahdesta tärkeimmästä kohdasta katkaisemista ja niihin kuuluvien ensiluokkaisten linnakkeiden joutumista vieraan vallan haltuun. Se siten merkitsisi Suomen oman turvallisuuden vakavaa vähentämistä. Sellaisia ehdotuksia ei Suomen hallitus ole katsonut voivansa hyväksyä. Koska näin ollen neuvotteluille oli vaikea löytää yhteistä pohjaa, ovat ne toistaiseksi keskeytyneet."
"Suomi vilpittömästi haluaa ylläpitää hyvät suhteet kaikkiin naapureihinsa ja vilpittömästi haluaisi suhteitaan lujittaa, sikäli kuin se voi tapahtua Suomen omia elinetuja vaarantamatta."
"Vaara ei suinkaan ole ohitse. Maanosassamme Reininvirran ja Pohjanmeren molemmin puolin jatkuu vertojaan vailla oleva jännitys. Se ei vielä ole päässyt purkautumaan, mutta sen purkautumista valmistellaan valtavin voimin. Milloin purkaus tulee, sitä emme tiedä, mutta että se jäisi tulematta, sitä ei kukaan vielä vakavissaan uskalla uskoa. Ja kun jännitys kerran purkautuu, voivat sen syrjävaikutukset tuntua kauas muuallekin."
"Meidän on pysyttävä koossa yhtä yhtenäisenä kansana, kuin olimme ensi vaikutelmien hetkinä, niin yksimielisenä kuin vain demokraattinen kansa vapaasta vakaumuksesta voi olla. Koettelemusten herättämä henki ei saa hävitä koettelemusten mukanakaan. Meidän on pysyttävä koossa silloinkin, kun jo kaikki vaara on ohitse. Olemme joka tapauksessa pieni kansa, ja meidän kansainvälisen asemamme lujuus riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka yksimielisiä olemme."
---
Aamuyöllä 23. marraskuuta Suomen puolella merkittiin tähystysraportteihin, että viisi miestä juoksi "täysissä kenttävarusteissa Rajajoen sillalle, jossa pysähtyivät ja alkoivat nauraa."
Uusi Suomi 23.11.1939 torstai
Päivämäärä 21.11.1939 oli talvisodan kannalta ratkaiseva, sillä nimenomaan tuolloin puolustusministeri Voroshilovin määräyksestä Leningradin sotilaspiirin esikunta välitti liikekannalle pantujen armeijain esikuntiin ohjesäännön no.4713, mikä sisälsi käskyn hyökkäyksen järjestämisestä taistelutehtävineen.
Vuonna 1941 Moskovassa julkaistussa kirjassa Boi v Finiandii kuvaili Vladimir Staviskij kokemuksiaan 21.11. Rajajoen sillan toiselta puolen:
"Omat vartiot pitkin Rajajokea ilmoittivat vihollisen valmisteluista. Ilmoitettiin, että joka yö kuului ääniä, kun puita kaadettiin. Suomalaiset toivat asemiin yhä enemmän konekivääreitä ja panssarintorjuntatykkejä."
Uusi Suomi 21.11.1939 tiistai
16.11.1939 Neuvostoliitossa vietiin päätökseen valmistautuminen hyökkäykseen Suomea vastaan, vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksesta huolimatta.
Puolustusministeri K.J. Voroshilov lähetti 15.11.1939 toimintaohjeen no. 0200 Leningradin sotilaspiirin komentajalle 14. ja 9. armeijakunnan muodostamisesta ja joukkojen taisteluvalmiuden kohottamisesta. Kysymyksessä oli Suomen armeijan murskaamista koskeva suunnitelman toimeenpano. Leningradin sotilaspiirin päällikkö Kirill Meretskov oli esittänyt jo 29.10.1939 suunnitelman puolustusministeri Voroshiloville.
II armeijakunnan raporteissa mainitaan, että Neuvostoliiton 6-7 divisioonaa on liikehtinyt rajan takana Kannaksella.
Marraskuun 13. päivänä 1939 Suomen neuvottelijat J.K. Paasikivi ja Väinö Tanner palasivat Moskovasta kotimaahan. Neuvottelut olivat katkenneet.
Moskovan neuvottelujen katkeamisen jälkeen Stalin antoi määräyksen Suomea vastaan välittömästi tehtävän hyökkäyksen suunnittelusta.
Pohjoismaiden ulkoministerit kokoontuivat hätäkokoukseen Tukholmaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kiristymisen vuoksi.
Samana päivänä jolloin Paasikiven valtuuskunta viimeisen kerran lähti Moskovan neuvotteluista, havaittiin Neuvostoliiton rajamaastossa vahvistetun komppanian hyökkäysharjoitus.
Neuvostoliittolaiset sanomalehdet aloittivat voimakkaan Suomea vastaan suunnatun arvostelukampanjan.
II armeijakunnan esikunta kirjasi ll. ja 12. marraskuuta poikkeuksellista liikehdintää Neuvostoliiton puolella Mainilan kylän tienoilla.
Aivan rajalinjalle saakka tuotiin miehiä, telaketjuautoja, tykkejä ja sairasauto.
"Osasto hajaantui maastoon, etummaiset miehet 5-10 metrin etäisyydelle rajasta. Miehet näyttivät haluttomilta. Vaikuttaa lavastukselta."
