23.08.1939

Molotov-Ribbentrop sopimus

Saksa allekirjoitti 23.8.1939 hyökkäämättömyyssopimuksen ns. Molotov-Ribbentrop –sopimuksen Neuvostoliiton kanssa kymmeneksi vuodeksi. Sopimus sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatseslav Molotovista, jotka allekirjoittivat sopimuksen.

Sopimus yllätti koko maailman, koska Neuvostoliittoa pidettiin Saksan todennäköisenä vihollisena. Neuvostoliitto pyrki Molotov-Ribbentrop-sopimuksen suoman Saksan puolueettomuuden turvin hankkimaan Suomelta alueita.

Molotovin–Ribbentropin sopimus raukesi vasta Saksan hyökätessä Neuvostolittoon 22. kesäkuuta 1941. (Operaatio Barbarossa)

Salainen lisäpöytäkirja

Sopimukseen liittyi salainen lisäpöytäkirja, jossa Stalin ja Hitler sopivat maidensa etupiirijaostaan. Sopimuksessa Eurooppa jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Se antoi heille vapaat kädet liittää itseensä kaikki vaikutuspiirissään olevat valtiot.

Neuvostoliitto halusi Baltiasta ja Suomesta itselleen sotilastukikohtia. Kuvaavaa Moskovan asenteelle on, että neuvotteluja Baltiasta käytiin toisten suurvaltojen eikä Baltian maiden kanssa.

Latvia, Viro, Suomi ja Itä-Puola määriteltiin lisäpöytäkirjassa kuuluviksi Neuvostoliiton etupiiriin. Myös Romanialle kuuluva Bessarabia annettiin sopimuksessa Neuvostoliitolle.

Lisäpöytäkirjassa sovittiin myös Puolan jaosta. Tämä oli varotoimi Hitleriltä, jolla hän esti joutumisen kahden rintaman sotaan tahtomattaan.

Neuvostoliitto saisi Puolasta haltuunsa maan itäosat ja samalla oli sovittu myös tulevan demarkaatio – linjan kulku saksalaisten ja venäläisten joukkojen välillä. Sen oli Stalin vaatinut itselleen mahdollisimman edulliseksi, ajatellen jo puna - armeijan tulevaa hyökkäystä länteen. (Liettuan luovuttaminen, Bialystokin ja Lvovin pitkälle länteen ulottuvat raja-ulokkeet.)

Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus
Salainen lisäpöytäkirja